Vastaus Miesten tasa-arvo ry:lle - mitä puuta nyt hakataan?

Miesten tasa-arvo Ry kirjoitti vastauksen edelliseen kirjoitukseeni Miesten ja naisten yhteisestä tasa-arvosta. Tässä blogitekstissä vastaan heille. 

"Mitkä yhdistykset niin haluavat tehdä? Jos tässä viitataan Miesten tasa-arvo ry:hyn, niin väite ei lainkaan pidä paikkaansa, mikä on helposti kenen tahansa todettavissa myös Miesten tasa-arvo ry:n eduskuntavaalimanifestista. Miesten tasa-arvo ry nimenomaan vastustaa perinteisiä mieskäsityksiä. Esimerkiksi tasa-arvopolitiikkaa leimaava "Mies = ongelma ja nainen = uhri" - ajattelu on MTA ry:n mielestä erittäin vahingollinen ja tuomittava."

Miesasian tunnetuimpia esimerkkejä ovat Men's rights -liikkeet (MRM ja MRA), joiden edustajia löytyy maailmalta useita. Tarkempia yhdistysten nimiä voin kertoa tarvittaessa. MRM ja MRA -liikkeet eivät ole aina yhdistyksiä ja Suomessa ne ovatkin yleensä olleet yhden tai kahden miehen projekteja, joita on harjoitettu erityisesti nettimaailmassa. Viimeisin esimerkki lienee Helsingin Sanomissa noteerattu MGTOW (Men going their own way) ja siitä innostunut Milko Alkio. 

Miesten tasa-arvo ry:n eduskuntavaalimanifestissa oli paljon hyvää, mutta myös ongelmallisia kohtia, joita on syytä miettiä tasa-arvon näkökulmasta enemmän. Se on erikseen osoitettava asia, että vastustaako Miesten tasa-arvo ry perinteisiä mieskäsityksiä.
 
Nähtävästi feminismin kanssa vastakkaisuutta luodaan ihan tietoisesti.

"Yhteiskunnan resurssit ovat rajalliset. Jos ja kun tasa-arvopolitiikassa ei huomioida miesten oikeuksia ja ongelmia, se on tasa-arvosta ja miehiltä pois. Pelkkä naisasian ajaminen, josta nykyisessä tasa-arvopolitiikassa on yhä pitkälti kyse, ei millään riitä."

Ensimmäiseksi olisi huomioitava, että miesten ja naisten yhteisessä tasa-arvossa ei ole ensisijaisesti kysymys resurssien uudelleen jakamisesta vaan jakoperusteiden uudelleen ajattelusta. Tasa-arvon näkökulmasta resurssien jakoa ei ole mielekästä ajatella, niin, että osan tulisi hyödyttää miehiä ja osan naisia vaan etsiä tasa-arvon edistämisen tapoja, jotka hyödyttävät molempia (ja muita) sukupuolia ja edistävät hyvää sukupuolista ajattelua. Vanhempainvapaiden jakaminen 6 + 6 + 6 -mallilla on tästä hyvä esimerkki. Vaikka siinä jaetaan resursseja uudelleen, vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon eivät perustu siihen.

Samalla pitää ymmärtää, että resurssit jakautuvat miesten ja naisten ryhmien sisällä niin, että vain osa naisista ja osa miehistä hyötyy. Ryhmien sisäistä jakoa tai sen syitä ei tavoiteta sukupuolen avulla vaan siihen liittyy Suomessa sellaisia muuttujia kuin ikä, koulutus, luokka, ihonväri, etnisyys ja asuinalue. 

"Feministien juoksupojaksi lähteminen ei tasa-arvoa, eikä ainakaan miesten asiaa, edistä. Se on jo nähty. Toki niin voi tehdä, jos haluaa, mutta turha vaatia muita sortumaan samaan sinisilmäisyyteen."

Mitä se tarkoittaa, että lähdetään feministien juoksupojaksi? Keitä nämä feministit ovat, joiden juoksupojaksi lähdetään?

"Mihin tämä väite perustuu? Rivien välistä lukemisen jaloon taitoon? Se vasta tarkoitushakuista on."

Tarkoitushakuinen tarkoittaa, että esimerkiksi lainaamieni kohtien merkitys manifestissa menee reilusti itsensä yli. Ne sisältävät vahvoja, yllättäviä ja erikoisia väitteitä (antifeministisen materiaalin kielto uhkaa miesten sananvapautta), mutta itse väitteet eivät voi selvitä itse kohdista. Tietysti koko manifesti on tarkoitushakuinen, mutta se ei ole sama asia kuin vaatimuksiin piilotetut väitteet. 

"Tosiasiat kertauksen vuoksi: Kun mm. EU-parlamentissa pohditaan antifeminismin kieltämistä, se uhkaa rajoittaa sananvapautta, etenkin miesten sananvapautta, tasa-arvokeskustelussa. Perusteettomat raiskaussyytökset ovat puolestaan suhteellisen ja valitettavan yleinen ilmiö meillä ja muualla. Ne kohdistuvat lähes yksinomaan miehiin. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa lainsäädäntöä on viime aikoina kehitetty siihen suuntaan, että raiskauksesta syytetyn (eli käytännössä miehen) pitäisi todistaa syyttömyytensä, mikä on ristiriidassa oikeusvaltion perusperiaatteisiin kuuluvan syyttömyysolettaman kanssa. Samaa linjaa on haluttu edistää Suomessakin, kuten seksuaalirikoksia koskevan lainsäädännön uudistamistyön eduskuntakäsittelyssä saatiin todeta. Ikävää, ettei Eppu Saarela pidä oikeusvaltion ja sananvapauden puolustamista tärkeinä asioina. Miesten tasa-arvo ry:lle se on aina keskeistä."

Se on pelkkä väite, että antifeministisen materiaalin kieltäminen koskee miesten sananvapautta eikä esimerkiksi pelkästään heitä, jotka yrittävät levittää tasa-arvon vastaista ja syrjintään kohdistuvaa materiaalia. Mietintö, johon kiellolla viitataan ( http://www.europarl.europa.eu/meetdocs/2009_2014/documents/libe/dv/11_revframework_statute_/11_revframework_statute_en.pdf ) ei viittaa millään tavalla miehiin antifeminismin levittäjinä. Se ei ainakaan edistä miesten asiaa, että miesten tasa-arvo ry yrittää leimata miehet antifeministeiksi.

Perusteettomista raiskaustapauksista puhuminen ei ole antifeminismiä ja niistä keskustellaan suomalaisessa mediassa aivan riittävästi. Se sen sijaan voi olla antifeminismiä, että perusteettomista raiskaustapauksista tehdään olkiukko uhrien syyllistämistä varten tai naisten ja miesten vastakkaisuuden korostamisen takia. 

Minulla sananvapaus on erityisen tärkeää arvo, mutta syrjivä vihapuhe ei ole koskaan ok.

"Sitä lähtökohtaa ei ole tässä kyseenalaistettu, vaan on ainoastaan vaadittu saman kohtelun tasa-arvoista soveltamista"

Itse kohdassa sanottiin, että kiintiöiden ja positiivisen erityiskohtelun tulisi hyödyttää tasapuolisesti molempia sukupuolia. Ei tulisi ja jos tällaista perustetta sovellettaisiin, tuloksena ei olisi tosiasiallista heikomman osapuolen tilanteen parantumista. 

"Sitä paitsi, jos tarkkoja ollaan, niin Miesten tasa-arvo ry:n vaalimanifestissa todetaan asiasta seuraavasti: "Jos sukupuolikiintiöitä ja ns. positiivista erityiskohtelua käytetään tasa-arvotyössä, niitä on sovellettava myös niillä sektoreilla, joilla miehet ovat aliedustettuja ja heikommassa asemassa. Kiintiöiden ja positiivisen erityiskohtelun on hyödytettävä tasapuolisesti molempia sukupuolia."

Tämän kohdan laitoin luokkaan "edistää naisten ja miesten yhteistä tasa-arvoa" koska siinä on mainittu positiivisen syrjinnän soveltamisen perusteet, joka ei ole sukupuolten kohtelun tasapuolisuus. Esimerkiksi opettajankoulutuksen ongelma ei ole se, että miehet olisivat heikommassa asemassa koulutuksen hakuprosessissa. Jyväskylän yliopistossa mieshakijat pääsevät helpommin sisään kuin naiset (v. 2000 sisään pääsi 15,1 mieshakijoista ja 8,8% naishakijoista). Samalla opettajamiehet työllistyvät nopeammin ja suuremmalla todennäköisyydellä. 

Ongelmana on mieshakijoiden määrä ja ylioppilaskokeen arvo hakuprosessissa. Positiivisen erityiskohtelun tarkoituksena on silloin kasvattaa mieshakijoiden ja varsinaisten miesopettajien määrää ja tätä kautta vaikuttaa opettajamyönteisen ilmapiirin parantamiseen miesten uravalinnoissa ja muissa elämän arvoissa. 

"Ei ole epäselvää. Peruskoulutason biologiaa tämä on. Keskimäärin poikien murrosikä alkaa myöhemmin kuin tyttöjen ja poikien ns. henkinen taantuma on myös keskimäärin syvempi kuin tyttöjen. Tällä on iso vaikutus koulumenestykseen, etenkin kun poikien kannalta vaikein vaihe ajoittuu juuri siihen kohtaan, jossa peruskoulusta pitäisi päästä hakeutumaan toisen asteen koulutukseen. OECD on todennut, että (nais)opettajat syrjivät poikia ja suosivat tyttöjä. Ikävää, jos näiden ongelmien ratkaisemista, ja koulutuksellisen tasa-arvon edistämistä, halutaan vastustaa."

Peruskoulun biologia ei kerro miten murrosikä vaikuttaa poikien oppimiseen tai asemaan missäkin koulun tilanteessa. Murrosiän olemassaolosta ei voi päätellä, että se on koulussa huono asia. Koululaitos rakentuu oppilaiden ympärille ja koulussa oppilaiden keskimääräiset ominaisuudet, toiminta ja käytös otetaan huomioon koululaitoksen käytännöissä, koska niin koulun legitimiteetti pysyy ja se toimii tehokkaasti. Meidän tehtävänä on selvittää onko koulun toiminta sukupuolen suhteen tasa-arvoista. Syrjimisen olemassaolo ei myöskään liity murrosiän olemassaoloon.

En ole itse ainakaan tietoinen, että sellainen epämääräinen asia kuin 'henkinen taantuma' vaikuttaisi poikien älyllisiin kykyihin, vaikka se vaikuttaa varmasti kouluun sopeutumisen joihinkin puoliin (esim. keskittyminen tunnilla). Useammassa peruskoulussa  sijaisopettajana toimineena voin sanoa, että pojilta myyös keskimäärin siedetään enemmän tuntia häiritsee käytöstä ja muita asioita, joiden sanotaan olevan "murrosiän tuotosta".

Linkittämässänne lehtijutussa seminaarin vetäjä halusi hoitaa näitä asioita perustamalla uudelleen tyttö- ja poikakoulut. Tässä on hyvä esimerkki toimenpiteesta, joka toteutuessaan aiheuttaisi sukupuolten rakenteellista eriarvoisuutta syvälle yhteiskunnan joka instituutioon. Tavoitteena pitäisi päinvastoin olla tyttöjen ja poikien maailmojen lähentäminen ja toisilta oppiminen. Niin myös sukupuolen mukaan vaihtelevat keskimääräiset piirteet palvelevat yhteistä tasa-arvoa parhaiten.

Eräs mahdollinen toimenpide voisi olla oppivelvollisuusiän pidentäminen, jolloin ura- ja jatko-opintovalintoja on mahdollisuus harkita pidempään "murrosiän sekoboltsi-iän" aikana ja sen jälkeen.

STM:n miesasioiden loppu- tai väliraportissa ei mainita kertaakaan sanaa murrosikä. Todennäköisesti siksi, että peruskoulun tai mikään muukaan biologia ei kerro kuinka murrosikä vaikuttaa poikien tai tyttöjen tasa-arvoon peruskoulussa. 

"Jos rikosta ei ole tapahtunut, ei ole uhriakaan. Perusteettomia syytöksiä, jotka kuormittavat viranomaisia, johtavat syyttömien kärsimykseen ja heikentävät todellisten rikosten uhrien asemaa ja uskottavuutta, on kaikin keinon pyrittävä vähentämään."

Aikamoista. Uhreja on muunkinlaisia kuin juridisia uhreja ja uhreja on olemassa juridisesta prosessista riippumatta. Kärsimys, pahoinvointi tai pahan tekeminen eivät riipu siitä miten syyllisyys oikeudessa määritellään. Kaikkiin seksuaalisen itsemäärämisoikeuden rikkeisiin, väärinkäsityksiin ja onnettomuuksiin on suhtauduttava kärsimyksen vähentämisen kautta. Kärsimys voi olla luonteeltaan fysiologista, psykologista ja sosiaalista.

"Miten tämä lopulta eroaa Miesten tasa-arvo ry:n kannasta? Sama asia hieman eri sanoin? MTA ry toki korostaa oppilaiden itsenäisyyttä enemmän."

En ymmärtänyt mitä itsenäiset ja vapaat valinnat sukupuolten tasa-arvon kannalta tarkoittivat. Tietysti oppilaita on kannustettava tekemään opiskeluiden ja uran kannalta itsenäisiä ja vapaita valintoja, mutta tähän vaikuttaa sukupuolikulttuurin odotukset siitä, minkälaisia valintoja tehdään (käytännön alat miesten juttu, kulttuurialat naisten). Näitä sukupuolen tasa-arvoa estäviä jakoja on pyrittävä purkamaan koulun käytäntöjen avulla.

"meillä lähdetään siitä, että oppilaita pitäisi kannustaa tekemään perinteistä poikkeavia valintoja. Eli ohjataan oppilaita tiettyyn "oikeaan" suuntaan, halusivatpa nämä itse mitä tahansa. MTA ry taas lähtee siitä, että oppilasta pitää kannustaa tekemään itse vapaasti haluamansa valinnat, myös silloin kun ne eivät ole ns. oikeita. Mikä tässä on ongelma, Eppu Saarela?"

Yritin etsiä uusimmasta opetussuunnitelmasta kohtia, jossa kannustetaan oppilaita tekemään perinteistä poikkeavia valintoja. En löytänyt sellaista kohtaa. Ainoa kohta, jossa perinteet mainittiin oli: 

"Oppilaita rohkaistaan suhtautumaan uusiin mahdollisuuksiin avoimesti ja toimimaan muutostilanteissa joustavasti ja luovasti. Heitä ohjataan tarttumaan asioihin aloitteellisesti ja etsimään erilaisia vaihtoehtoja. Oppilaita tuetaan tunnistamaan ammatillisia kiinnostuksen kohteitaan sekä tekemään jatko-opintovalintansa perustellusti ja omista lähtökohdistaan, perinteisten sukupuoliroolien ja muiden roolimallien vaikutukset tiedostaen"

Tässä korostetaan omia valintoja ja sen tiedostamista, miten perinteet vaikuttavat omaan itsenäiseen valintaan. Jos Miesten tasa-arvo ry ei viittaa tähän asiakirjaan vaan esimerkiksi koulun sisäiseen kulttuuriin, niin siitä toivoisin vähän tarkempaa analyysia. Oppilaille välittyvä "oikea suunta" tarkoittaan nimittäin koulun sisäisessä maailmassa edelleen jakoa poikien ja tyttöjen aineisiin ja jatko-opintoihin haettaessa ammattikoulun suuntautumisvaihtoehdot määrittyvät samalla logiikalla. Jonkin valinnan kutsuminen itsenäiseksi, ei kerro vielä mitään siitä miten ja millä perusteella valinta tapahtuu.

"EI ole oletuksia, on faktoja, jotka myös STM:n miestyöryhmä on tunnustanut. Mitähän ne oletetut hyödyt sitten olisivat?"

Niin kuin sanoin, STM:n miestyöryhmän loppuraportissa tai väliraportissa ei mainita murrosikää kertaakaan. Minustakin on selvää, että murrosikä VAIKUTTAA poikien ja tyttöjen käytökseen, mutta me emme voi siitä päätellä onko murrosikä hyvä vai huono sukupuolten tasa-arvon kannalta. Poikien "murrosikä" tai siihen liittyvät oletukset otetaan kuitenkin peruskoulussa ja sen ulkopuolella huomioon monella tavalla. Asiaa on myös tutkittu laadullisin ja tilastollisin menetelmin. Voin myöhemmin etsiä tutkimuksia jos niitä kaipaatte.

Itse jakaisin hyödyt koululaitokselta tuleviin, kotoa kouluun tuleviin ja sekä pojilta ja tytöiltä itseltään koulun maailmaan tuleviin hyötyihin. Luokat vaikuttavat vahvasti toisiinsa eikä niitä voi tosimaailmassa tarkastella erillään. Kaikkien hyötyjen lähtökohtana ovat kuitenkin arkikielen sanonta: "Pojat ovat poikia". 

Tässä muutamia koulussa menestymiseen vaikuttavia hyötyjä joka luokasta:

Koululaitokselta tuleviin: 

Opettajilla on suurempi toleranssi poikien häiritsevää käyttäytymistä kohtaan ts. siitä ei sanktioida yhtä helposti kuin tytöillä

Pojilta siedetään (ei tule koulussa yhtä paljon sanktioita) enemmän kiusaamista ja väkivaltaista käytöstä toisia poikia kohtaan

Pojilta siedetään (ei tule yhtä paljon sanktioita) enemmän koulun sääntöjen rikkomista ja "kapinointia"

Menestyviä ja hyvin käyttäyviä poikia palkitaan enemmän kuin hyvin käyttäytyviä tyttöjä

Kotoa kouluun tuleviin: 

Poikien huono koulumenestys on vähemmän huono asia (koska sen katsotaan esim. kuuluvan poikamaisuuteen tai murrosikään)

Poikien laskeva koulumenestys aiheuttaa vähemmän kotoa tulevia sanktioita kuin tytöillä

Poikien nouseva koulumenestys aiheuttaa enemmän kotoa tulevia palkintoja kuin tytöillä

Poikien huono koulumenestys aiheuttaa vähemmän seurauksia muissa hyötyjen luokissa (koulun asennoitumisessa tai poikien itsensä asennoitumisessa) em. seikkojen takia

Poikien koulumenestyksen merkitys on vaihtelevampi ja valinnaisempi asia kodin ja koulun suhteessa. Vanhemmilla on useampia menestymisen reittejä pojille ja niissä koulumenestys on vain yksi tekijä.

Pojilta itseltään tuleviin:

Poikien huono koulumenestys on vähemmän yhteydessä sosiaaliseen pääomaan ja menestymiseen poikien omissa piireissä, ts. pojat voivat menestyä koulussa omissa piireissään helpommin täysin ilman koulumenestystä

Pojat kohtaavat vähemmän hyvään koulumenestykseen liittyviä odotuksia toisilta pojilta ja tytöiltä

Monet näistä kohdista ovat toisesta luokasta käsin katsottuna haittoja ja tässä se ongelma tuleekin. Hyödyillä on aina vaihtoehtoiskustannus, jonka vuoksi ne eivät ole ikinä pelkästään hyötyjä. Tärkeintä onkin minkälaisia hyötyjä ja haittoja haluamme. Lähtökohtana tulisi olla tyttöjen ja poikien yhteinen tasa-arvo sekä hyötyjen ja haittojen ymmärtäminen siitä käsin. 

"Jälleen kerran kritisoidaan muodon vuoksi. Miesten tasa-arvo ry:n linja ei voi kelvata, koska sitä esittää Miesten tasa-arvo ry. Lapsen edun on mentävä vanhempien halujen edelle. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa, joka velvoittaa myös Suomea, edellytetään, että lapsella oikeutta molempiin vanhempiinsa on kunnioitettava. Tämä koskee myös erotilanteita."

Kun huoltajuuspäätöksiä katselee, huomaa nopeasti, että lähi- ja etävanhemmmiksi jakamisen perusteena on usein se kuka on ollut läsnä lapsen elämässä ja kuka on osoittanut kiinnostusta vanhemmuutta kohtaan. Isän näkökulmasta vuoroasumisen ehtona on aina oltava vahva vanhemmuus, jota ei voi päätellä siitä kelle tai mille sukupuolelle huoltajuus annetaan vaan se on voitava osoittaa lapsen elämässä. Kulttuurisesti tämä tarkoittaa isän roolin vahvistumista ja monipuolistumista. Vuoroasumisen laillinen vahvistaminen on yksi keino tähän, mutta sen on tarkoitettava tosiasiallista isän roolin parantumista lapsen elämässä. 

Eppu SaarelaComment