Fitnesselämäntapa ei ole mitä luulet

“Oispa rahkaa” - meemi Jari Mentulasta 

Jos olet kuullut fitnesselämäntavasta, olet kuullut syömisestä, nukkumisesta ja treenaamisesta. 

Kolmen kohdan moraalisäännöstä on tehty T-paita, jolla saa rispektiä yhtä paljon kuin KIITOS-paidoilla. Ja miksi ei saisi sillä kehonmuokkaajat käyttävät lausetta merkkinä siitä, että he treenaavat tosissaan ja ovat elämäntapansa arvoisia. 

T-paidan omistajat kertovat, että fitness on huippu-urheiluna askeettinen laji, jonka korkein hyve on irrottautua tavallisesta elämästä treenausta ja sen lopputuloksia varten. Ylimääräiinen elämä on turhaa, teennäistä tai pinnallista koska se ei mahdu kehonmuokkauksen ihanteisiin.

Kaikkia on huijattu, koska tämä ei ole fitnesselämäntapaa. Tai ei pitäisi olla.

Kehonmuokkauksen säännöistä ei nimittäin seuraa asketismia vaan taidetta. Ottamalla kehonmuokkauksen sisäinen idea tosissaan, pitäisi muuttua kokemuksellisuutta korostavaksi kehoesteetikoksi, joka näkee ympärillään vain muotoja, mittasuhteita ja ulottuvuuksia ja niiden keskinäisiä muutoksia. 

Iho alkaa tuntua erilaiselta ja kehon sisällä alkaa havaita uutta liikettä, jonka pystyy kuvittamaan mielessään anatomian baletiksi. Lihakset, rasvakerros ja luut liikkuvat sopusoinnussa ja ristiriidassa tehden ihon päälle jatkuvasti vaihtuvan vaikutelman siitä miltä keho näyttää. 

Kehonmuokkajan elämään havahtuminen on pysäyttävä kokemus, jolla pitäisi olla seurauksia elämäntavassa. Ihminen ei ajattele enää vartaloaan käytännöllisenä koneena vaan savesta tehtynä impressionistisena vaasina, jota ei vain työstetä vaan joka täytyy myös laittaa oikeaan kohtaan huonetta, jotta se pääsee oikeuksiinsa. 

Kehoestetiikka korostaa aistillisia kokemuksia, joita saa pelkästään esillä olosta. Kehoesittely on ainoa tapa, jolla kehonmuokkauksen idea tulee todeksi. Kehonmuokkaaja ei voi koskaan muuttua askeettiseksi erakoksi, koska hänen elämäntapansa vaatii yleisöä vaikka se pitäisi useimmiten kuvitella. Sosiaalinen media ja varsinkin instagram on helppo tapa esitellä kehonmuokkaaja virtuaaliselle yleisölle.

Suomessa ei ole montaa paikkaa, joissa kehoesittely olisi sopivaa koska keho nähdään fyysisenä pääomana ja pröystäilynä. Ne harvat paikat, joissa kehoa esitellään (kuten yökerhot) perustuvat sukupuolirooleille alistetun seksuaalisuuden säännöille, joista estetiikka saattaa olla  kaukana. Silti seksuaalisuus on tärkeä osa kehoestetiikkaa ja kehonmuokkaajien tulisi olla ensimmäisten joukossa rikkomassa kehon paljastelun ja peittämisen sääntöjä ostamalla vaatteita, jotka eivät ole käytännöllisiä.

Alkoholi on ilkeä paradoksi koska se sopii huonosti yhteen kehonrakennuksen yhden osa-alueen kanssa, mutta toimii mahtavasti muissa. Alkoholin merkitys sosiaalisten kokemusten ja esteettisten elämysten hankkimisessa on ollut Suomessa aina tärkeää ja siksi kehonmuokkaajakin hyötyy alkoholista. Käyttipä alkoholia tai ei, kehonmuokkaajan ei kannata ikinä unohtaa luovaa biletystä jos hän haluaa olla lajilleen uskollinen.

Ruokavalion rajallisuus ei ole yleensä kehonmuokkaajalle ongelma koska ravinnon merkitys on kehonmuokkauksen kannalta selvä. Tietyt ravintoaineet pitää saada ja kalorimäärä on sittenkin kaikista tärkein pelinappula. Kapinointi ruokavalion totuuksia vastaan opettaa vain omien arvojan tuntemusta eli sitä onko valmis kehonmuokkaajaksi. Toisaalta kulinarismiin liittyvät aistilliset kokemukset voivat muistuttaa kehoestetiikan kokemuksia ja siksi hyvissä rajoissa herkuttelu ja kehonmuokkaus täydentävät toisiaan.

Eppu SaarelaComment