Miksi kehonmuokkaus sopii harvoille ja miksi monet silti yrittävät sitä?

Tarina alkaa keväisestä ajatuksesta: olisipa kiva saada peppua pienemmäksi. Hyvin pian tämän jälkeen tarina loppuu. Pepun pienentäjä saavuttaa tavoitteensa, mutta pettyykin lopputulokseen - samoin kuin uudesta mekosta innostunut shoppailija huomaa kotona mekon olevan vain vaate.

Useammin käy kuitenkin niin, että pepun pienennys ei onnistunut ja ideasta luovutaan parempien ideoiden tieltä. 

Toinen tarina alkaa maailman kauneimmasta ihmisestä, joka saa kaikkialla muistutuksia kauneudestaan. Silti kaunokainen ei saa kehumisesta tyydytystä. Hänestä ei tunnu maailman kauneimmalta. Hän ajattelee olevansa maailman rumin. Kun hän kertoo ongelmastaan lähimmäisilleen, nämä ihmettelevät miten onnekas ihminen voi tuntea niin väärin.

Kahden tarinan opetusta on kutsuttu supermalliparadoksiksi, kehoestetiikan dilemmaksi, vääristyneeksi vartalokuvaksi, ulkonäkökeskeisyyden petokseksi ja paskaksi itsetunnoksi. 

Oikea syy on kyvyttömyydessä tunnistaa kauneuden luonnetta. 

Kauneus on monimutkainen idea ja täynnä hallitsematonta painolastia. Suurin osa tästä liittyy ihmisen tapaan tehdä ideoista tunteita. Useimmat kehonmuokkaajat kuvittelevat kauneuden olevan tunne - samanlainen kuin suoliston hyvinvointi tai henkinen tasapaino

Kauneudesta saa toki tehtyä tunteen samalla tavalla kuin tehokkuudesta ja asevelvollisuuden käymisen velvollisuudesta. Peilaamalla yhteiskunnassa vaikuttavat normit syvälle ihmisen sieluun ja sitten oireilemalla ne takaisin lähiympäristöön pikkulapsen keinoilla - häpeämällä ja syyllistämällä.

Kehonmuokkaus onkin useimmille sen harrastajille häpeän ja syyllisyyden itsekidutusleikki, joskus hyvin nautinnollinen, mutta silti väärä harrastajansa tarkoitusperiin nähden. Eikä se voi olla muuta jos kehonmuokkauksen kuvitellaan ratkaisevan suoliston hyvinvoinnin tai henkisen tasapainon ongelmia. Kehonmuokkaus ratkaisee vain esteettisiä ongelmia silloinkin kun se aiheuttaa muita. 

Suurin osa ihmisistä ei kykene ikinä motivoitumaan riittävästi pepun pienentämisestä koska se ei ole heille kovin tärkeä asia. Terveys, voima, kehon kyvyt ja taidot ovat paljon konkreettisempia liikunnan motivaation lähteitä, koska niiden merkitystä ei tarvitse kuvitella. Ne ovat arjessa mukana ja auttavat kaikessa sellaisessa, jota keskiluokkainen ihminen tarvitsee. 

Minulle pepun pienentäminen/isontaminen on tärkeä asia, koska olen riittävän kiero ja höhlä kiinnostumaan asioista, jotka ovat merkittäviä ideoiden maailmassa. Sen lisäksi suomalaisuus ja erityisesti miehet tarvitsevat estetiikan etsintää, jotta he etsisivät vähemmän voimaa, tehokkuutta, terveyttä ja mitä ikinä keskiluokkaiseen hyvän elämän malliin nyt sattuu kuulumaan. 

Kehonmuokkauksen suosiota Suomessa on jo pitkään kasvattanut suuri paradoksi. Sitä harrastaa ihmiset, jotka eivät ole kiinnostuneita kehon ja lihasten kauneudesta tai joille se on liian vaikea asia. Arjessa vaikuttaa aina kaikille tutut ahdistukset omasta kelpaavuudesta todellisen tai kuvitteellisen yhteisön silmissä. Kun tätä prosessia aletaan käsittelemään kehonmuokkauksen keinoilla, tulos ei ole nätti.
 

Eppu SaarelaComment